Ota yhteyttä!

Isokatu 56, Njetwork Inn
Starttaamo, Oulu

Puhelin: +358 400296196
Sähköposti: tom.laine@somehow.fi

FORGOT YOUR DETAILS?

Miksi LinkedInistä vielä puhutaan rekrytoinnissa niin paljon? Eikös kaikilla jo ole LinkedIn käytössä?

by / tiistai, 16 elokuu 2016 / Published in Employer branding, LinkedIn, Rekrytointi, sosiaalinen media

Tämä kirjoitus on julkaistu alun perin Differon blogissa osoitteessa http://differo.fi/blog/miksi-linkedinista-viela-puhutaan-rekrytoinnissa-niin-paljon-eikos-kaikilla-jo-ole-linkedin-kaytossa/

Ei. Valitettavasti tai onneksi, riippuu keneltä kysytään. Eikä LinkedIn ole kaikille ja kaikkiin rekrytointitoimeksiantoihin ollutkaan sopiva palvelu. Paljon perusduuneja ja yleisesti alhaisemman jalostusasteen työpaikkoja on jaettu aivan muissa kanavissa, ja LinkedIn on nähty alun alkaen korkeakoulutettujen ja asiantuntijatason tai sitä vaativammissa tehtävissä toimivien leikkikenttänä. Tilanne on kuitenkin muuttunut huomaamatta.

LinkedIn ei olekaan enää “se vanha kunnon LinkedIn”, vaan palvelu muuttuu kovaa vauhtia, usein huomaamatta ja erikseen siitä huutelematta.

Muutos on jatkuva, mutta juuri muutosten vyöry on kovempi kuin koskaan aiemmin. Vuoden 2015 marraskuusta lähtenyt liike ei ota pysähtyäkseen, vaan muutoksia on tapahtunut lyhyen ajan sisällä ja tapahtuu juuri nyt paljon, ja lisää on vielä tulossa.

Suomi on LinkedInin näkökulmasta kehitysmaa. Suomeen ei ole juurikaan satsattu, millään tavalla, kun väkilukuun suhteutettu käyttöaste on muihin Pohjoismaihin ja suureen osaan Länsi-Eurooppaa verrattuna huomattavan alhainen. Suomessa LinkedInin käyttöaste on 16% kaikista suomalaisista, kun Ruotsissa vastaava luku on 26%, Norjassa 31%, ja Tanskassa peräti 36% koko kansasta käyttää LinkedIniä. Miksi siis satsata äkkiväärään Suomeen? No, ei juuri mistään syystä. Vaikka kasvua tulisikin, ei markkinapotentiaali näin pienessä kansakunnassa ja erityisesti näin rajoittuneella kielialueella ole millään mittarilla kiinnostava.

Suomi on kuitenkin saanut LinkedInin uudet ominaisuudet aina suunnilleen samaan tahtiin kuin muu Eurooppa, ja pikkuhiljaa jo 900.000 suomalaista on löytänyt LinkedInin. Edelleenkin sitä tosin käytetään vain rekrytointiin ja työnhakuun, muutamia positiivisia poikkeuksia lukuun ottamatta. Tanskassa LinkedInin kautta välitetään kaikenlaista osaamista, ja tehdään kaikenlaista myyntiä, markkinointia ja viestintää.

Viime marraskuusta asti LinkedIn on vyöryttänyt ehkä historiansa suurinta muutosten rintamaa – ainakin Suomen osalta tähän asti vaikutuksiltaan suurinta – joka ensivaiheessa on muuttanut LinkedInin korkeakoulutettujen asiantuntijoiden leikkikentästä koko kansan työnhakupalveluksi. LinkedIn nimittäin aloitti marras-joulukuussa Suomessakin työpaikkailmoitusten markkinointiyhteistyön tiettyjen ulkoisten toimijoiden kanssa. Näihin valikoituihin kumppaneihin kuuluu EU-työpaikkasivustoja, HR-teknologiatoimittajia, ja pieni joukko globaalisti toimivia monialayrityksiä, joiden kaikki työpaikat tuodaan nyt LinkedIniin automaattisesti ja täysin ilmaiseksi.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että kun LinkedInissä pari viikkoa sitten saavutettiin kaikkien aikojen ennätys Suomeen ilmoitettujen työpaikkojen määrässä (hieman runsas 4000 avointa työpaikkaa per päivä), niistä n. 2/3-osaa oli alun perin muualla ilmoitettuja paikkoja, jotka oli tuotu LinkedIniin pääosin EU-työpaikkasivuilta. Kyseisistä työpaikoista lähes kaikki ovat nk. perusduunipaikkoja, eli alhaisemman jalostusasteen ja koulutustason paikkoja, jotka on ilmoitettu selkeästi suomenkielellä.

Jos olisin perusduunari ja huomaisin jossain verkkopalvelussa keskitettynä yli 2600 työpaikkaa kaltaisilleni osaajille, miten reagoisin? Loisin tietysti palveluun profiilin ja mahdollisesti laatisin muutaman hakuvahdin itseäni kiinnostavien työtehtävien varalle. Ja kun työpaikat on ilmoitettu suomeksi, profiilini laatisin totta kai myös suomeksi. Mitä tapahtuu, kun ihmiset alkavat laajasti huomata työpaikkojen keskittymisen LinkedIniin? Perusduunarit valuvat LinkedIniin suurin joukoin. Ja kun vielä syksyllä menee nykyisellä kasvutahdilla LinkedInissä 1 000 000 suomalaisen käyttäjän raja poikki, tuo LinkedIn saataville suomenkielisen käyttöliittymän LinkedInistä. Kun yhdistetään suomenkieliset työpaikat, perusduunarit ja suomenkieliset profiilit, ja loppusyksystä suomenkielinen LinkedIn, voidaan odottaa LinkedInin suosion hurjaa kasvua Suomessa tänä ja ensi vuonna. Ja kun perusduunarit tulevat palveluun, tulevat myös perusduunareita tavoittelevat yritykset ja rekrytoijat palveluun.

Jos vielä viimeisenä juustona leivän päälle lisätään Fonecta, alkaa voileipäkakku olla aika valmis. Nimittäin Fonectan tehtyä pari kuukautta sitten LinkedInin kanssa yksinoikeussopimuksen mainonnan ja markkinoinnin myynnistä Suomessa, tulee Fonecta jatkossa myymään LinkedIn-mainontaa kaikille kiinnostavan kokoisille yrityksille ja sitä kautta monipuolistamaan palvelun käyttöä, oletettavasti välillisesti vaikuttaen myös käyttäjämäärien kasvuun ja liiketoiminnallisten hyötyjen monipuolistumiseen uusien esimerkkien ja käyttötapojen myötä.

Ei siis ole vaikea ennustaa LinkedInin tärkeyden kasvamista jatkossa, huolimatta siitä miten Microsoftin hiljattain julkistamaan LinkedIn-kauppaan suhtaudutaan, kunhan palvelu pysyy pystyssä ja mielellään samalla nimellä. LinkedIn ei ole vielä kuollut, ja tuskin ihan pian kuoleekaan, ainakin Suomessa palvelun merkitys vain jatkaa kasvamistaan.

TOP UA-41183381-1