On taas kulunut melkoisesti aikaa siitä kun olen viimeksi päivittänyt Suomen LinkedIn-tilastoja, joten tässä kesälomien alkajaisiksi lyhyt yhteenveto tämän hetkisestä tilanteesta suomalaisten LinkedIn-käytön osalta lyhyiden analyysien ja parin lyhen infograafin kera. Alla oleva analyysi on enemmän pohdintaa tilastojen suuremmista muutoksista ja tilastoinnista itsestään, varsinaiset luvut ja tilastot löydät kirjoituksen lopusta infograafien muodossa – joita saa siis jakaa aktiivisesti somessa.

Julkaisin tilastot juuri tänään siksi, että seuraavien tuntien sisällä menee Suomessa poikki 900.000 käyttäjän raja. Syksyllä mennee poikki 1 miljoonan raja, ja siinä vaiheessa LinkedIn tuo meille saataville suomenkielisen käyttöliittymän/version LinkedInistä.

Suomalaisten käyttäjien määrä jatkaa hyvään kasvuaan, mutta niin tapahtuu muissakin maissa. Ruotsi, Norja ja Tanska porskuttavat nekin hyvää kasvuvauhtia, ja Suomi ei ihan pian ole näitä muita Pohjoismaita saavuttamassa. Suomessa väkilukuun suhteutettu käyttöaste on huomattavan kaukana perässä vertailumaita. Venäjällä kasvu on myöskin kovaa, vuodessa uusia venäläisiä käyttäjiä on tullut lisää lähes 1,7 miljoonaa – toki kasvupotentiaaliakin on huomattavasti. Erityisesti Tanskan käyttöaste on huimaa luokkaa, ja Tanska sopii väkilukunsa puolesta muutenkin hyväksi vertailukohdaksi Suomelle.

Ikäjakaumassa on tapahtunut vuodessa pieni, mielenkiintoinen muutos – suomalaisten suhteellinen keski-ikä on noussut, vaikka kasvua tuleekin tänä päivänä paljon korkeakoulu- ja AMK-opiskelijoista.

Toimiala-osiossa olen tänä vuonna tehnyt pienen muutoksen jaotteluun, ja ottanut kaikki niche-toimialat ominaan listaukseen. Viime vuonna jaottelu oli ylemällä tasolla.

ICT-sektorin toimialat ovat edelleen vahvasti edustettuina, mutta mm. Research-, Healthcare- ja Construction-toimialat kasvavat erittäin kovaa vauhtia. Kaiken kaikkiaan, ei ole enää toimialaa, jonka edustajia ei LinkedInistä löytyisi, vaikka painotus hitech-puolella onkin. Kiinnostavia kasvualoja ovat mm. Music, Sports ja Automotive.

Suomalaisten LinkedInin käyttäjien toimenkuvien painotuksessa on myös tapahtunut kiinnostavia muutoksia. Sales on edelleen yleisimmin suomalaisen LinkedInin käyttäjän edustama toimenkuva, mutta vuodessa reilua kasvua on tullut erityisesti toimenkuvilla akselilla Arts & Design ja Healthcare.

Senioriteetin puolella Entry-tason osaajien kasvu LinkedInissä on ollut huomattavaa, ja yrittäjien sekä ylimmän johdon painotus on selkeästi pienenemään päin.

Naisten osuus suomalaisten LinkedInin käyttäjien osalta vain kasvaa, mutta kuten olen joskus aiemminkin asiasta todennut, sukupuolien määrä LinkedInin tilastoissa ei anna täysin todellista kuvaa. Niin kuin muidenkin tilastojen kohdalla, nämä harvoin ovat 100% yksiselitteisiä ja kaikkia käyttäjät huomioonottavia, koska vuosien varrella LinkedIn-henkilöprofiileissa on tapahtunut huomattava määrä muutoksia, kaikkia sisältökenttiä ei ole alusta asti ollut olemassa, eikä niitä ole ollut aina pakko täyttää, joten mikään LinkedIn-tilasto ei anna 100% oikeaa kuvaa käyttäjäprofiileista. Tässä tutkimuksessa on kuitenkin hyödynnetty ristiin paria eri tapaa laskea LinkedIn-tilastoja, ja uskaltaisin väittää näitä kaikkein kattavimman mahdollisen otannan huomioiviksi, mitä LinkedInistä on mahdollista saada ilman pääsyä LinkedInin omille servereille. Sukupuolijakauman uskon olevan Suomessa ”oikeasti” lähes 50-50, kun varsinkaan alkuvaiheen vahvasti miespuolinen ICT-sektorin insinööripopulaatio jätti sukupuolen merkitsemättä tai sitä ei ollut vaihtoehtona täyttää profiiliin.

LinkedIn-ryhmien käyttöön liittyvissä tilastoissa on otettu huomioon kussakin LinkedIn-ryhmässä vaikuttavien Suomessa asuvien henkilöiden lukumäärä, ja siksi esim. Harvard Business Review on noussut huomattavan korkealle lilstoilla. Valitettavasti LinkedIn-ryhmistä on viime marraskuussa alkaneiden muutosten sarjan myötä etsittävissä vain n. 1/3-osa esim. kaikista Suomeen fokusoivista ryhmistä, joten tilastot ovat tältä osin hieman vajavaiset, mutta listan kärkipaikkaa pitävä Talent Pool Finland -ryhmä on jo vuosia keikkunut suosituimman ryhmän ykkösenä, joten sen paikasta listalla ei ole kysymystykään.

Ryhmien lisäksi tänä vuonna uutena tilastona otin käyttöön paikkakunta-tilaston. Ei liene yllätys kenellekään, mistä suomalaiset LinkedIn-käyttäjät tulevat, suuremmat kaupungit valloittavat helposti listan kärkisijat.

Suosituimpien (=seuratuimpien) yritysten listalla on tapahtunut pieniä muutoksia viime vuoteen, ja olen tilastoinnissa ottanut tänä vuonna huomioon myös Showcase-sivujen käytön suosituimpien yritysten osalta. Viime vuotiseen tapaan myös Careers-välisivun käyttäjät on erikseen merkitty listaan. Top 24 listalla Careers-välisivua käytti viime vuonna 15 yritystä, kun tänä vuonna luku on 16. Showcase-sivujen käyttö on kasvamassa kiitettävää tahtia, mutta kasvuvaraa on todella paljon ja Showcase-sivujen osalta on raapaistu vasta pintaa mihin kaikkeen niitä voi hyödyntää. Jos et tiedä mitä Showcase-sivut ovat, otahan yhteyttä, teen niiden kanssa paljon töitä. Tälä hetkellä top 24 -listalla Showcase-sivuja käyttää 9 yritystä.

Toisessa tilastossa kävin läpi lyhyesti muutamia lisäpointteja suomalaisiin käyttäjiin liittyen. Voit jakaa kumpaakin infograafia Pinterestiin, Facebookkiin, Twitteriin, LinkedIniin ja muihin kanaviin vapaasti, kunhan linkki alkuperäiseen lähteeseen säilyy.

Suomalaisten työnantajien kokoluokat jakaantuvat yllättävän tasaisesti kaiken kokoisiin yrityksiin. Kuitenkin tutkittaessa suomalaisten LinkedInin käyttäjien kokemusta vuosina, on mielenkiintoista huomata että vaikka suurin osa (yli 50%) suomalaisia LinkedInin käyttäjiä on alle 35-vuotiaita, on kuitenkin erittäin suurella osalla käyttäjistä yli 10 vuotta työkokemusta takanaan. Jos tätä vertaa toiseen tilastoon, jossa senioriteetiksi useimmiten määriteltiin Entry- tai Senior-, eikä niinkään keskijohdon tai ylemmän johdon tehtävät, voidaan sanoa että tyypillinen suomalainen käyttäjä on asiantuntijatason tehtävissä pitkään toiminut henkilö.

Viimeisinä uusina tilastoina on tutkittu suomalaisten LinkedInin käyttäjien etunimiä, ja listattu top 10 suosituinta miehen ja naisen nimeä. Juhat ovat muutamassa vuodessa menneet Pekkojen ohi, ja naisten nimistä vastaavaa tilastoa ei ole aiemmin koskaan julkaistu, miesten osaltakaan emme ole julkaisseet kuin vuonna 2012 suosituimman nimen, joka siis silloin oli Pekka.

LinkedIn käyttäjät Suomessa kesäkuu 2016 osa 1 LinkedIn käyttäjät Suomessa kesäkuu 2016, osa 2