Tämä kirjoitus on alun perin julkaistu Digitalist Networkin blogissa http://digitalistnetwork.com/700-000-suomalaisen-raja-linkedinissa-poikki-mita-sitten/
LinkedInissä meni tiistaina 700.000 suomalaisen käyttäjän raja poikki, tämän päivän tarkka luku on jo 700.830.
Määrähän ei tietenkään tunnu juuri miltään jos sitä vertaa Facebookin suomalaisiin käyttäjämääriin, mutta kun tarkemmin katsotaan ketä nämä 700.000 ovat ja mihin palvelua ollaan suuntaamassa, monella alkaa mielenkiinto herätä. LinkedIn on hyvä väline työnhakuun ja rekrytointiin, joillekin myös myynnin jalkautukseen lähes korvaamaton.
Palvelu on perinteisesti ollut korkeasti koulutettujen ja asiantuntijatehtävissä tai johtotehtävissä toimivien leikkikenttä, mutta maailma muuttuu Eskoseni. Suomalaisten määrä palvelussa on kasvanut hurjasti, reilusti yli 100.000 henkilöllä per vuosi jo 4 vuotta peräkkäin. Katselin hiljattain vanhaa LinkedIn-koulutusmateriaaliani vuodelta 2012, ja maaliskuussa 2012 suomalaisia oli palvelussa n. 360.000. Eli viimeisen 2,5 vuoden aikana suomalaisten määrä on lisääntynyt huikeasti 340.000 henkilöllä!!!
Viimeisin kasvupyrähdys on tullut korkeakouluopiskelijoiden myötä ja taloudellinen epävarmuus ja massairtisanomiset eivät ainakaan ole vähentäneet ihmisten kiinnostusta tuoda osaamis-(työnhaku-) profiilinsa kaiken kansan näytille. Ja onnistumisiakin tulee, kuulen usein ihmisten saavan konkreettisesti töitä LinkedIn-profiilin avulla, itse olen työllistynyt LinkedInin kautta ensimmäisen kerran jo alkuvuonna 2005 kv-tehtäviin.
Työpaikkailmoitusten määräkin on noussut pelkästään viimeisen 10 kuukauden aikana yli 100 %, ja kaikkien aikojen ennätys ilmoitusten määrässä meni rikki viime viikolla. Tänä vuonna myös kesätyöpaikkojen ilmoittelussa moni yritys siirtyi käyttämään LinkedIniä – Metso etunenässä, joka sai pelkästään suoraan LinkedInin kautta hakemuksia kesätyöpaikkailmoitukseensa lähes 750 kappaletta.
Jakauma eritasoisten ammattilaisten kesken on tieto jonka uskon avaavan monien silmät sille millaista päätöksentekokykyä suomalaisilla LinkedInin käyttäjillä on, kannattaisiko heidän kanssa verkostoitua tai pyrkiä korostamaan omaa asiantuntijuuttaan.
– C-tason johtajia, yritysten omistajia tai Partneri-tasolla toimivia suomalaisista on 13,31 %
– Vice President – tai Director-tasoisen tittelin omaa 10,5 %
– Manageri-tasolla toimivia on käyttäjistä Suomessa 18,74 %
– Seniori-tason osaajia eli käytännössä asiantuntijoita on 25,94 %
– Entry-tason osaajia ja harjoittelijoita 30,98 %, ja
– Unpaid-kategorian ihmisiksi on ilmoittautunut 0,53 % suomalaisista käyttäjistä. Tähän voikin sitten jo olla monta syytä miksi osa ihmisistä on ilmoittautunut palkattoman työn tekijöiksi, mutta useimmiten kyseessä ovat työttömät työnhakijat.
JONKINLAISTA PÄÄTÖKSENTEKOKYKYÄ SIIS VOISI OLETTAA KÄYTTÄJISTÄ OLEVAN PERÄTI 42,55 PROSENTILLA.
LinkedIn julkaisi jokin aika sitten entisen Products & Services – välisivun tilalle Product Showcase – sivut, joiden kautta voidaan jakaa erityisesti tiettyyn tuotteeseen, yksikköön tai brändiin keskittyvää tietoa. Product Showcase – sivut vastaavat tavallaan tuotehakua, jollaista LinkedInissä ei ole aiemmin ollut. Tätäkään mahdollisuutta ei vielä kovin moni yritys Suomessa käytä. Harmi, sillä LinkedInin merkitys myynnin työkaluna on käyttäjämäärien kasvun myötä selkeästi kasvanut.
Nyt ihmisiä voidaan aktivoida seuraamaan suoraan tiettyä tuotetta tai brändiä pelkästään yrityksen seuraamisen sijaan. Testasimme sivuja heti alkuun, ja sisällöntuotanto on täsmälleen samanlaista kuin LinkedInin yrityssivuilla, maksullisena palveluna voidaan yksittäisiä statuspäivityksiä sponsoroida ja markkinoida kohdennetusti aivan kuten mitä tahansa mainosta LinkedInissä.
LinkedInin uusi blogialusta on alkanut myös kantaa hedelmää, mutta valitettavan harvoin vielä näkee suomalaisia ammattilaisia tuottamassa LinkedIniin ajatuksiaan, vaikka hyvinkin laaja kansainvälinen yleisö voisi olla käden ulottuvilla.
Jos ajattelen itsekkäästi, eihän se mua haittaa, pysykää poissa vaan, mutta kun yksi päätöistäni on kuitenkin opastaa ihmisiä LinkedInin ihmeelliseen maailmaan, pitää tämä aihe nostaa esille. Missä on suomalaisten henkilöbrändäys ja asiantuntijuuden esiintuominen sitä asiantuntijuutta jakamalla? Vai eivätkö kansainväliset asiakkaat kiinnosta, tehdään itseämme tunnetuksi vain Suomessa ja niissä tutuissa ympyröissä? Itselleni tulee tasaisin väliajoin LinkedInin kautta suoria yhteydenottoja kv-keikoista, mutta valintansa kullakin, kukin taaplaa tyylillään.
Onnea valitsemallanne tiellä vai miten se Pauli A-S aikanaan keskustelut päätti. Kirjoittaja on LinkedIn-uskovainen pahimmasta päästä, saarnamies joka ei saa latin latia vaikka hehkuttaa LinkedIniä päivät päästään…