Tämä kirjoitus on alun perin julkaistu Uratehtaan blogissa http://uratehdas.fi/vieraileva-kirjoittaja/249-tyonhaku-ja-rekry-somessa-mika-toimii-mika-ei-tom-laine

Sosiaalisen median palveluita syntyy ja kuolee päivittäin, uutiskynnyksen ylittävät milloin WhatsApp ja Snapchat, milloin joku muu uusi ja mielenkiintoinen palvelu. Samaan aikaan kuitenkin korostuu muutamien tunnetumpien ja stabiilimpien palveluiden merkitys Suomessa tapahtuvan liiketoiminnan näkökulmasta. Harvalla yrityksellä on järkeä lähteä harkitsemaan vaikkapa WhatsAppin hyödyntämistä kun monella ei vielä ole kunnollisessa hyötykäytössä Facebook tai LinkedInkään, Twitteristä, Pinterestistä tai Instagramista puhumattakaan. Aina löytyy yrityksiä ja innostuneita henkilöitä jotka haluavat lähteä testaamaan jotain uutta ja ihmeellistä, mutta nämä keihäänkärjet ovat merkittävässä määrin enemmän poikkeus kuin sääntö.

Rekrytoinnin ja työnhaun näkökulmasta muutamat vanhemmat ja tutummat palvelut ovat ylivoimaisesti helpompia ja parempia, tehokkaampiakin, palveluita hyödyntää. Alla asiaa muutamista tärkeimmistä palveluista ja niiden perusominaisuuksista työnhaun ja rekrytoinnin kannalta.

LinkedIn, maailman suurimmaksi CV-tietokannaksi brändätty palvelu, on ylivoimaisesti paras ja helpoin palvelu em. tarpeisiin. 650.000 suomalaisen käyttäjän raja menee pian poikki, tänä vuonna LinkedIniin on rekisteröitynyt jo n. 50.000 suomalaista ja kasvu on nopeampaa kuin koskaan ennen. Varsinkin korkeasti koulutetuille, asiantuntijatasolla tai johtotehtävissä toimiville LinkedIn on de facto palvelu ammatilliseen verkostoitumiseen, työnhakuun, myyntiin, rekrytointiin ja asiantuntijuuden korostamiseen. Suorahakujen määrä on kovassa nousussa Suomessa, ja LinkedIn on siihen paras työkalu. Tänä vuonna myös kesätöiden ilmoittaminen on selkeästi lisääntynyt LinkedInissä ja korkeakouluopiskelijoiden määrä on räjähtämässä käsiin.

Tom Laine kirjoitus kuva

Facebookin merkitys rekrytoinnissa on pienentymässä verrattuna Twitteriin ja LinkedIniin, mutta työnantajakuvan luonnissa se on erittäin vahva työkalu. Omaa osaamista on vaikea esitellä ja osaajia on vaikea löytää (eikä kukaan heitä Facebookista etsikään), ja työnhaussa aktiivisuus jää työnhakijalle, jonka tehtävänä on löytää aktiivisia yrityssivuja, ryhmiä ja muita kiinnostavia sisältöjä. Toisaalta oman verkoston aktivointi on suuri mahdollisuus, jos kerromme avoimesti mitä haemme ja millä osaamisella, ja sitä kautta verkostomme voi toimia apuna työpaikkojen löytämisessä.

Twitterin merkitys työnhaussa on kasvanut selkeästi viimeisen vuoden aikana. Niin moni yritys kuin työnhakijakin on ottanut opikseen Twitterin hyvin rajallisista ominaisuuksista, ja aktivoituu keskustelemaan fiksuja ja jakamaan mielenkiintoisia linkkejä omiin osaajaprofiileihinsa tai firman rekrytointiprofiileihin ja työpaikkailmoituksiin. Ja tällaiseen trafiikin ajamiseen Twitter on tehokas! Osa yrityksistä on luonut erityisiä rekrytointi-tilejä Twitteriin, ja esimerkiksi Monster on hyvin aktiivinen jakelemaan ilmoituksiaan myös Twitter-kanavansa seuraajille. Twitterin asiasanatunniste-toimintatapa eli hashtagit, toimivat rekrytoinnissa ja työnhakuvahtien luonnissa erinomaisesti.

Videolla esitetyt työpaikkailmoitukset ja toisaalta videoansioluettelot ovat olleet viime vuosina lisääntymään päin, mutta valitettavasti niiden laatu ei ole juurikaan parantunut. Suomalaiset tekevät edelleen videoita joissa puhuva pää takeltelee osaamisensa esittelyssä. Älä tee video-ansioluetteloa jos ei ole aivan pakko tai jos et ole 200% varma että se sopii juuri sinulle, ja silloinkin kysy 5 kaverilta kannattaako tuotos oikeasti julkaista! YouTube ja Vimeo ovat parhaat kanavat sekä ilmoitusten etsimiseen että omien tuotoksien jakamiseen.

Katso TÄSTÄ Karl Lehmannin Anställ Kalle Nu -video!

Pinterest on noussut melkoiseen hypeen rekrytoijien ja HR-osaajien keskuudessa, erityisesti kiitos muutamien isojen onnistumisten, ja suosittelen kaikille lämpimästi palveluun tutustumista. Jos Twitter on omalla tavallaan rajallinen keskittyen lyhyisiin tekstipohjaisiin tilapäivityksiin, niin Pinterest on saman kolikon kääntöpuoli. Toiminnallisuuksiltaan se keskittyy kuvien ja videoiden jakamiseen, ja kuvallisesta tarinan kerronnasta on tullut varsin suosittua ja toimivaa sekä osaamisen että työnkuvan esittelyssä. Kansiorakenne tekee esittelystä helppoa, mutta rajalliset tekstimäärät tekevät löytämisestä haastavaa, ja Pinterest toimiikin parhaiten yhdessä esimerkiksi Twitterin kanssa, jota kautta voidaan houkutella ihmisiä tutustumaan niihin omiin tuotoksiin suorien linkkien kautta.

Google Plus toimii rekrytoinnissa ja työnhaussa hyvin rajallisesti, mutta varsinkin jos haluat tulla Googlen hakutuloksissa löydetyksi korkealta, kannattaa Google Plus – profiili käydä tekemässä ja tuottaa palveluun reilusti sisältöä ja verkostoitua aktiivisesti. Tämänkin palvelun kautta ovat useat jo Suomessa rekrytoituneet, mutta em. palveluihin verrattuna tämä on vielä marginaalinen vaihtoehto.

Muista palveluista joiden kautta Suomessa on ollut hyviä esimerkkejä ja onnistumisia, pitää erikseen mainita blogit, joista on syntynyt eräänlainen hype työnhakijoiden puolella, kun blogien kautta on tullut muutamia paljon näkyvyyttä saaneita rekrytoitumisia. Pitää kuitenkin erikseen mainita että käytännössä yksikään niistä ei ole ollut pelkästään blogin ansiota, vaan huomio on useimmiten onnistuttu herättämään Twitterin ja muiden palveluiden kautta, joista sitten on saatu hyvä määrä ihmisiä seuraamaan linkkejä blogiin, jossa varsinainen osaajaprofiili on ollut esiteltynä.

Kaikki muut palvelut Instagramista SlideShareen ja Prezistä Tumblriin ovat niin harvinaista herkkua tässä käytössä, että käytännössä niistä ei ole syntynyt yhtään monistettavaa onnistumista. Käyttäkää aikanne ja resurssinne viisaasti, keskittykää palveluihin ja toimintatapoihin jotka toimivat!