Lähetin sekä sähköpostitse aktiivisessa rekrytointivaiheessa olevien yritysten edustajille, vanhoille HR- ja rekrytointitoimessa toimiville tutuilleni, sekä LinkedInin kautta löytämilleni HR- ja rekrytointitoimessa toimiville henkilöille kutsun osallistua kyselyyn, jossa selvitetään hieman tavallista tarkemmin mikä on sosiaalisen median omaksumisaste Suomen rekrytointikentässä. Rajasin alkuvaiheessa pois lähes kaikki nk. 3. osapuolen rekrytoijat, eli Manpowerin, Adeccon, Baronan, ja muiden rekrytointifirmojen edustajat, heitä haastattelen tutkimuksen toisessa vaiheessa. Jos kuulut tähän osaajajoukkoon ja olisit kiinnostunut osallistumaan kyselyyn, ole hyvä ja ota yhteyttä osoitteen tom.laine@somehow.fi myötä. Lähetän tulokset suoraan kaikille kyselyyn osallistuneille.

Tutkimustuloksista tulen tekemään erilaisia analyysejä sekä näin blogin kautta jaettavaksi, Slideshare-esityksissä kerrottaviksi, erilaisissa sosiaalisen median työnhaku- ja rekrytointikoulutuksissa jaettavaksi, että jatkossa infograafeina ja osana tulevia julkaisuja.

Alla 1. analyysit kyselyn tämän hetkisistä tuloksista. Kyselyyn otetaan edelleen vastauksia vastaan, joten jos et ole vielä vastannut, ole hyvä ja käy vastaamassa osoitteessa http://fluidsurveys.com/surveys/tomlaine/hr-tutkimus-2014/

 

HR1

Kyselyyn toistaiseksi vastanneista suurin osa on vastuullisissa esimiestehtävissä toimivia henkilöitä. Kuten aiemmin mainittua, olen pyrkinyt tässä vaiheessa karsimaan ulkoiset rekrytoijat omaan laariinsa.

HR2

Sosiaalisen median palveluista LinkedIn on selkeästi laajimmin käytössä, mikä ei sinänsä ole mikään ihme. LinkedIn on vuosien varrella brändännyt itseään aktiivisesti maailman suurimmaksi CV-tietokannaksi, ja palvelun rekrytointiominaisuudet ovat sen ytimessä ja omaa luokkaansa. LinkedInissä on jo yli 332 miljoonaa käyttäjää globaalisti, ja suomalaisiakin löytyy jo yli 734.000. Suomalaisten määrä on kasvanut yli 100.000 käyttäjällä jo 4. vuotta peräkkäin, ja kasvu jatkuu edelleen kovana. Viimeisimmän suuren kasvun on tuottanut korkeakouluopiskelijoiden ja muutamien alojen AMK-opiskelijoiden rekisteröityminen palveluun.

Yllättävin löydös tässä on ollut blogien suosio. Huomattavan suuri joukko HR-osaajia hyödyntää työssään blogeja. Samoin Instagram on noussut viimeisen vuoden aikana yllättävän nopeasti myös rekrytoijien suosioon, ja Baronan sekä YLEn voi katsoa olevan tämän kehityksen eturintamassa. Vimeo, Pinterest ja Google Plus eivät vielä ole murtautuneet eturintamaan, mutta kuhina taustalla käy kovana.

HR3

Runsas puolet vastanneista yrityksistä on luonut sosiaalisen median rekrytointiin strategian, mikä ei ole suuri yllätys, mutta on kuitenkin pieni pettymys. Tuntuu että yritykset eivät vieläkään ole ottaneet rekrytointimarkkinointia ja ”employer brandingiä” eli työnantajakuvan luontia vakavasti. Pidän paljon sosiaalisen median rekrytoinnin ja työnantajakuvan luonnin strategiakoulutuksia Englannissa ja Venäjällä, mutta Suomessa niitä tilaavat yleensä vain pörssiyhtiöt, ja se on harmittava havainto, sillä sosiaalinen media parhaimmillaan juuri tasoittaa tilannetta suuryritysten ja pk-yritysten välillä, mutta tuntuu että pk-yritykset toimivat tässä hieman vastahakoisesti tai luottavat henkilökuntansa kykyyn toimia ilman strategiaa.

Ei ollut myöskään suuri yllätys että n. 30% rekrytoijista kertoo tutustuvansa hakijoiden verkko- ja sosiaalisen median profiileihin, uskon että todellinen luku on vielä tätä suurempi, sillä kaikki eivät varmasti kehdanneet tätä tunnustaa.

Sosiaalisen median käyttötarkoituksista rekrytointitoimeen perinteinen ilmoittelu on edelleen se kaikkein yleisin tarve, mutta työnantajakuvan luonti on noussut todella merkittäväksi mahdollisuudeksi. Yritysprofiilien kautta toimiminen on edelleen selkeästi yleisempää kuin henkilökunnan omien profiilien kautta toimiminen, mutta tämän tilanteen voisi olettaa tasoittuvan lähivuosina. Suorahakujen määrä yritysten itsensä toimesta on lisääntynyt huikeasti viime vuosina, samaan aikaan kun monella suorahakuyrityksellä menee heikosti. Miksi pitäisi ostaa suorahaku palveluna jos sen voi tehdä hyvin kustannustehokkaasti, jopa täysin ilmaiseksi, aivan itse?

 HR4

Rekrytointi-ilmoitteluun käytetyistä palveluista yritysten omat rekrysivut ovat totta kai yleisin kanava ilmoitella, mutta LinkedIn tulee erittäin selkeänä kakkosena, eikä niin kovin kaukana omien sivujen hyödyntämisestä. Oikotie on yllättäen kiilannut Monsterin ohi suosituimmuudessa, mikä lienee johtuu Oikotien panostuksista hakijatietokantaan, ja mahdollisista tarjouskampanjoista. Toisaalta Monsterin maine on ehkä hieman kärsinyt viime vuosina kun sosiaalinen media on ajanut monessa mielessä ohi, vaikkakaan some ei koskaan täysin rekrytointi-ilmoittelupalveluja tulekaan korvaamaan.

Facebook on vielä selkeästi Twitteriä edellä tilastossa, vaikka käytännön hyödyissä Twitter on jo hyvinkin saavuttanut Facebookin, kiitos Facebookin agressiivisen mainosmyynnin, joka heikentää jatkuvasti rekrytoijien kykyä tavoittaa yrityssivujen seuraajia ja muita osaajakeskittymiä.

Printtimedia tulee yllättäen Twitterin edellä, ja kaikki muut kanavat – Pinterest, YouTube ja Vimeo etunenässä – tulevat kaukana perässä. Printillä näyttää olevan paikkansa erityisesti työnantajakuvan luonnissa, mutta myös erityisesti Turun seudulla ja pienemmillä paikkakunnilla.

HR5

LinkedInin, Monsterin ja te-palvelut.fi -porttaalin keskinäisessä vertailussa erot olivat ehkä yllättävänkin pieniä. Kaikilla kolmella oli omat kannattajansa, ja erot olivat muuten pienet, paitsi siinä miten osa rekrytoijista on jättänyt Monsterin kokonaan taakseen. Te-palvelut -sivutkin olivat useammalla käytössä kuin Monster, LinkedInin ollessa kuitenkin näistä suosituin kanava.

Oletettavasti kyselyn vielä kohtuullisen pieni otanta vaikuttaa tässä kohtaa, ja LinkedInin etumatka ei ole näin selkeä, ja toisaalta Monsterin suosio ei ehkä ole näin heikko kuin mitä tämä tilasto näyttää. Oikotien menestys voi olla osasyynä miksi Monster tipahti tässä vertailussa te-palvelujen taakse. Jos olisin kysynyt Oikotien merkitystä samalla tavalla, olisi se saattanut olla LinkedInin jälkeen toiseksi suosituin näistä vertailluista.

HR6

1. osan viimeisessä kaaviossa nähdään edelleen näiden kolmen palvelun keskinäistä vertailua. LinkedIn oli omaa luokkaansa tutkittaessa palvelun merkitystä numeroina akselilla 0-100. Jos vastaaja käytti LinkedIniä, hän useimmiten piti sitä hyvin tärkeänä osana kokonaisuutta, kun taas Monster ja te-palvelut olivat usein selkeämmin vain osa kokonaisuutta vaikka painoarvo olisikin ollut kohtuullinen. Kuten kaavion oikeassa reunassa nähdään, 58 vastaajaa piti LinkedIniä ensisijaisena kanavanaan, 47 koki te-palvelut -porttaalin olevan se ensisijainen kanava, ja 31 piti Monsteria ykkösenä. Toki pitää huomata että muutaman vastaajan kohdalla saattoi olla kaksikin yhtä tärkeää kanavaa.

Ensimmäisen osan analyysi jatkuu tammikuun puolella. Tammikuussa julkaisen sekä 2. ja 3. osan yritysten sisäisten HR- ja rekrytointitoimijoiden tilastoista, että myös tilastoja ammattirekrytoijien sosiaalisen median käytöstä.

Jos haluat vielä vastata kyselyyn, ole hyvä ja seuraa kirjoituksen alussa ollutta linkkiä ja jaa sitä vapaasti kollegoillesi. Jos haluat tietää lisää sosiaalisen median rekrytoinnista, tutustu somehow.fi -sivustoon hieman tarkemmin. Löydät täältä muutamia esityksiä, blogikirjoituksia, ja linkkejä some-rekrytoinnin ja -työnhaun saloihin.

Hyvää Joulua ja Onnea Uuteen Vuoteen!

Tom Laine, tom.laine@somehow.fi, +358 400 296 196